Maahanmuuttajien määrä on lisääntymässä Suomessa, joten heitä kohdataan enenevissä määrin myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomessa on korkealaatuisia sosiaali- ja terveyspalveluita ja ammattitaitoisia työntekijöitä. Kuitenkin laatu ja tehokkuus voivat heikentyä, jos ammattilainen edellyttää maahanmuuttajalta sellaista tietoa suomalaisesta terveyspalvelujärjestelmästä, jota maahanmuuttajalla ei välttämättä ole. Jos maahanmuuttaja taas ei kysy neuvoa, voi olla, että hänen hoitonsa jää vajaaksi.  Myös maahanmuuttajan omasta kulttuuristansa ja suhtautumisesta palveluihin voi nousta esteitä palveluihin pääsyyn.

Toisesta maasta Suomeen muuttavalle sosiaali- ja terveyspalvelu järjestelmän hahmottaminen on aika haastava. Jos lisäksi mietitään vielä kieli- ja kulttuurimuuria, maahanmuuttaja voi jäädä helposti hyvien palvelujen ulkopuolelle.  Tutkimuksessa (Koponen ym. 2016, 907– 914) kävi ilmi, että eri maista Suomeen muuttaneet käyttävät terveyspalveluita liian vähän tai liian paljon. Palvelujen käyttöön vaikuttavat monet tekijät, kuten lähtömaan terveyspalvelujärjestelmä ja kulttuuriset käsitykset. Esimerkiksi mielenterveyspalveluihin voi liittyä ennakkoluuloja. Isoin ongelma on kuitenkin kieliongelmat, jotka estävät palveluihin hakeutumista, niiden saamista ja niistä hyötymistä. Maahan muuttaneiden koulutustaustassa on isoja eroja. Tämä on tärkeä ottaa huomioon, kun puhutaan palveluohjauksesta, koska matala koulutustausta tai luku- ja kirjoitustaidottomuus asettavat aivan eri haasteita ihmisten ohjaukseen.

Jotta maahanmuuttajat löytävät tarvitsemansa palvelut sekä tietävät että ymmärtävät hoidon jatkua, he tarvitsevat siihen usein ammattilaisten ohjausta. Monilta ammattilaisilta puuttuu kuitenkin tietoa ja taitoa kohdata maahan muuttaneita ja kertoa heille erilaisista palveluista aktiivisesti.

Palveluohjaukseen panostamiselle on hyviä syitä: hyvän hoidon oikeuteen liittyy itsemääräämisoikeus, tiedonsaantioikeus ja oikeudenmukaisuus. Ne toteutuvat mielestäni vasta silloin, kun maahanmuuttaja tietää erilaisista palveluista, koska vain silloin hän voi hakeutua tarvitsemiinsa palveluihin ja vaikuttaa omaan hoitoonsa.

Jokainen maahanmuuttajapotilas, joka ei hahmota suomalaista terveyspalveluiden järjestelmää tai -kulttuuria, ja tulee sen vuoksi aina uudestaan ja uudestaan hoitoon, turhauttaa terveydenhuollon ammattilaisia ja nostaa terveyspalveluiden kustannuksia. Ja jokainen maahanmuuttaja, joka turhautuu etsiessään oikeaa tietoa hänen hoitoonsa liittyen ja syyttää kantaväestöä rasismista vain siksi, että hän ei ole ymmärtänyt tämän maan terveyspalveluiden järjestelmää ja –kulttuuria, on yksi maahanmuuttajapotilas liikaa. 

Maahanmuuttajien erityispiirteiden huomioon ottaminen palveluohjauksessa edistää yhtä tärkeimmistä tavoitteista kotoutumisen kannalta: tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta muiden väestöryhmien kanssa, koska silloin eri kulttuurista muuttanut henkilö tietää minkälaisia palveluita on olemassa ja miten niihin haetaan. Silloin hänestä tulee oikeasti osa tätä suomalaista yhteiskuntaa.  

Saynur Soramies

Monikulttuurisen hoitotyön asiantuntija

Sairaanhoitaja Amk

Puhelin 0400 638 252

saynur.soramies@gmail.com

www.monikulttuurinenhoito.fi

Lähdeviite: Koponen, P., Rask, S., Skogberg, N., Castaneda, A., Manderbacka, K., Suvisaari, J., Kuusio, H., Laatikainen, T., Keskimäki, I. & Koskinen, S. (2016). Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajat käyttävät vaihtelevasti terveyspalveluja. Suomen lääkärilehti 71 (12–13), 907–914.